Jos oma rokotushistoria on epäselvä, ensimmäinen askel on tarkistaa tiedot OmaKanta-palvelusta, johon kirjataan rokotuksia sekä julkisesta että yhä useammasta yksityisestä terveydenhuollon yksiköstä. Kirjaukset eivät kuitenkaan aina ole täydellisiä, ja osa rokotusmerkinnöistä voi puuttua kokonaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä tietoja voi etsiä, mitä tehdä puuttuvien tietojen kanssa ja milloin asiaa kannattaa selvittää lääkärin kanssa.
Mistä rokotushistoriatiedot löytyvät Suomessa?
Rokotushistoriatietoja voi Suomessa etsiä ensisijaisesti OmaKanta-palvelusta, johon on kertynyt sähköisiä rokotuskirjauksia sitä mukaa kun terveydenhuollon yksiköt ovat ottaneet potilastietojärjestelmiä käyttöön. Lisäksi vanha paperinen rokotuskortti tai neuvolakortista löytyvät merkinnät voivat olla arvokas tietolähde.
OmaKanta-palveluun pääsee kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella osoitteessa kanta.fi. Palvelussa näkyvät ne rokotukset, jotka on kirjattu sähköisesti potilastietojärjestelmään. On hyvä muistaa, että kaikki rokotukset eivät välttämättä näy siellä: vanhemmat merkinnät on voitu tehdä pelkästään paperille, ja kirjauskäytännöt ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri palveluntarjoajien välillä.
Paperinen rokotuskortti tai vanhemman säilyttämä neuvola- tai kouluterveydenhuollon kortti voi sisältää tietoja, joita ei löydy sähköisistä järjestelmistä lainkaan. Kannattaa myös tarkistaa, onko kotoa löydettävissä vanhoja lääkärinkirjeitä tai terveyskortteja, joihin rokotuksia on merkitty käsin.
Mitä tehdä, jos rokotustietoja ei löydy mistään?
Jos rokotustietoja ei löydy OmaKannasta eikä paperisista dokumenteista, puuttuva kirjaus ei automaattisesti tarkoita, että rokotus on jäänyt ottamatta. Vanha rokotus on voitu antaa, mutta merkintä on jäänyt puuttumaan. Tilanteen selvittämiseksi paras tapa on kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Rokotusasioissa voidaan tarvittaessa turvautua verikokeeseen, jolla mitataan vasta-ainetasoja tiettyjen tautien osalta. Vasta-ainemittaus voi antaa viitteitä siitä, onko elimistöön kehittynyt suoja aiemman rokotuksen tai sairastetun taudin seurauksena. Kaikille rokotteille ei kuitenkaan ole käytännöllistä vasta-ainetestiä, joten yksilöllinen arvio on aina tarpeen.
Käytännön toimintaohjeet epäselvässä tilanteessa:
- Tarkista OmaKanta-palvelu osoitteessa kanta.fi
- Etsi kotoa vanha rokotuskortti, neuvola- tai kouluterveyskortti
- Kysy tarvittaessa entiseltä terveysasemaltasi, onko heillä vanhoja paperimerkintöjä
- Varaa aika rokotusneuvontaan, jossa ammattilainen arvioi tilanteen kokonaisuutena
Saaristolääkäreiden rokotusklinikka Lauttasaaressa kartoittaa vastaanotolla huolellisesti rokotushistorian ja auttaa selvittämään, mitä mahdollisesti puuttuu.
Mitkä rokotteet on erityisen tärkeää selvittää aikuisena?
Aikuisena on erityisen tärkeää selvittää suoja sellaisia tauteja vastaan, joiden rokotesuoja voi heikentyä ajan myötä tai joita ei välttämättä ole lapsuudessa annettu. Näitä ovat muun muassa jäykkäkouristus, hinkuyskä, hepatiitti sekä puutiaisaivokuume eli TBE, jos liikkuu luonnossa tai saaristossa.
Aikuisilta, jotka ovat syntyneet ennen tiettyjä rokotusohjelmia, saattaa puuttua rokotuksia, jotka ovat myöhemmin tulleet osaksi lasten suojaa. Lisäksi elämäntilanne vaikuttaa tarpeeseen: kaukomatkalle lähtevä tarvitsee erilaisen arvion kuin henkilö, joka viettää kesät saaristossa. Yksilöllinen tarpeen arvio on aina parempi lähtökohta kuin yleinen lista.
Erityisesti saaristossa ja luonnossa liikkuvien on syytä selvittää puutiaisaivokuumerokotteen tilanne. Punkkirokote on keskeinen osa saaristoalueella liikkuvien suojaa, ja Saaristolääkärit on tunnettu punkkirokotusten asiantuntijana jo yli 20 vuoden ajan.
Voiko puuttuvat rokotteet ottaa jälkikäteen?
Kyllä, suurin osa rokotteista voidaan ottaa aikuisena, vaikka ne olisivat jääneet ottamatta lapsuudessa tai aiemmin. Rokotussuoja ei ole sidottu ikään samalla tavoin kuin jotkut muut lääketieteelliset toimenpiteet, ja elimistö reagoi rokotteisiin yleensä hyvin myös aikuisiällä.
Rokotussarjan aloittaminen uudelleen tai täydentäminen on mahdollista useimmilla rokotteilla. Jos esimerkiksi rokotussarjasta puuttuu yksi annos, ei yleensä tarvitse aloittaa alusta, vaan sarjaa voidaan jatkaa siitä, mihin on jääty. Tämä arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, koska eri rokotteiden annosvälit ja sarjarakenteet vaihtelevat.
Tärkeintä on, ettei puuttuvien rokotteiden selvittämistä kannata lykätä tarpeettomasti. Mitä aiemmin suoja on kunnossa, sitä paremmin se suojaa. Jos epäilet, että jokin rokotus on jäänyt ottamatta, ammattilainen osaa arvioida tilanteen ja suositella oikean toimintatavan.
Milloin kannattaa hakeutua lääkärille rokotusasioissa?
Lääkärin arviota rokotusasioissa kannattaa hakea silloin, kun rokotushistoria on kokonaan epäselvä, kun suunnittelee kaukomatkaa, kun on saanut aiemmin vakavan reaktion rokotuksesta tai kun taustalla on sairaus tai lääkitys, joka voi vaikuttaa rokottamiseen. Sairaanhoitajan vastaanotto riittää monissa perusrokotusasioissa.
Tilanteet, joissa lääkärin arvio on erityisen suositeltava:
- Aiempi vakava allerginen reaktio rokotteelle
- Immuunijärjestelmään vaikuttava sairaus tai lääkitys
- Epäselvä kokonaistilanne, jossa tarvitaan laajempi kartoitus
- Raskauden suunnittelu tai raskaus
- Pitkälle kaukomatkalle lähtö, joka edellyttää useita eri rokotteita
Rokotusneuvonnassa sairaanhoitaja kartoittaa tilanteen ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Useimmissa tapauksissa rokotusasiat saa kuitenkin hyvin selvitettyä suoraan rokotusklinikan sairaanhoitajan vastaanotolla, jonne voi tulla myös ilman ajanvarausta.
Jos rokotushistoriasi on epäselvä tai haluat selvittää, onko suojasi ajan tasalla, Saaristolääkäreiden rokotusklinikka Lauttasaaressa auttaa tilanteen kartoittamisessa. Voit saapua paikalle ilman ajanvarausta tai varata ajan etukäteen. Lisätietoja ja yhteystiedot löydät Saaristolääkäreiden yhteystietosivulta.
